Visio ja E-strategia

Mikä merkitys on yrityksen visiolla sähköisen liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa?

Kuva vecchiaocchialeria.it

Olemme sitten pieni, keskisuuri tai suuri yritys, mielestäni kaikki lähtee vision määrittämisestä. On erittäin tärkeää tietää missä olemme nyt ja missä haluaisimme olla tietyn ajan kuluttua. Jos tätä ei ole kirkkaana mielessä, onko kaikki työ mitä tehdään turhaa? Miten voimme toimia esim. yrityksen esimiehenä, jos emme tiedä yrityksen linjauksia nyt ja tulevaisuutta ajatellen? Puhuttaessa sähköisestä liiketoiminnasta, on erittäin tärkeää tietää miksi sähköistä liiketoimintaa kehitetään.

Yritysten visiot voivat olla moninaisia. Yleisesti vision kuvaus sisältää muun muassa kuvauksen siitä, missä markkinassa (mm. maantieteellinen, toimiala) ja millä tuotteilla / palveluilla yritys aikoo toimia ja kilpailla tulevina vuosina. Visio yleensä sisältää myös yrityksen kannattavuustavoitteet sekä liikevaihdon kasvutavoitteet

Ennen vision ja tarkan strategian määrittelyä yritysten on kuitenkin syytä selvittää nykytilansa. Tulisi tarkastella markkinoita, asiakkaiden tulevia tarpeita, kilpailijoiden toimintatapoja ja esim. teknologian kehittymistä tulevaisuudessa. Varsinkin kilpailija-analyysiin yritysten tulisi mielestäni panostaa entistä enemmän. Onko järkeä tuoda markkinoille palvelu, joka on jo joka toisella kilpailijalla ja jos niin tehdään, mikä on meidän valttimme erottua kilpailijoista. Jos naapuriyrittäjä tarjoaa vain pelkkää mökkiä, kannattaa itse panostaa lisäpalveluihin mökin lisäksi.

Vision ja strategian onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että kaikki sitoutuvat tavoitteisiin 110 %:ti. Ei vain riitä että ylinjohto tietää vision ja suuntaa sitä kohti, vaan kyseiset tiedot on oltava koko henkilöstön tiedossa, jotta yhteisiin tavoitteisiin pääsy helpottuu. Kun yhteiset linjaukset tulevaisuutta kohti on tehty, ja ne on kaikkien tiedossa, päivittäisen työntekeminen helpottuu varmasti paljon.

E-strategia

Tulisi olla kiinteä osa liiketoimintasuunnitelma.

Suunnittelun lähtökohtana tulisi olla mm:

- missä tilanteessa olemme NYT

- mihin tilanteeseen haluamme päästä

- miten pääsemme haluamaamme tilaan

- miten seuraamme saavutettuja tuloksia

Suunnittelussa hyvänä apuvälineenä voisi olla esim. SWOT-analyysi.

Kuva Wikipedia

 Myös ulkopuolisen konsultin käyttö voi olla suotavaa, jotta yritys saa erilaisen näkemyksen nykytilasta.

Monien yritysten IT-budjetti on n. 1 % liikevaihdosta, ja e-budjetti n. 0,5 % IT-budjetista. Mielestäni uskomattomia lukuja. Varmasti on vielä paljon yrityksiä, jotka eivät määrittele e-budjettia lainkaan, saati siten ymmärrä sen merkitystä ja välttämättömyyttä.

E-strategiaa tarvitaan yrityksessä ydinosaamisen määrittämiseen ja kohdistamiseen oikein sekä kilpailukyvyn varmistamiseen. Tuleeko esim. kaikkien yritysten työntekijöiden osallistua järjestelmäkoulutukseen, vai riittääkö joukkoon muutama moniosaaja, joiden avulla homma saadaan käyntiin. Onko tarpeen rekrytoida jo alkuvaiheessa lisää henkilökuntaa, vai keskitetäänkö muutostyöt ensin vai muutamille henkilöille? Visaisia kysymyksiä joita varmasti moni yrittäjä pohtii muutosten kynnyksillä.

Yritysten tulee mielestäni myös huomioida sisäisen tiedottamisen suuri merkitys, jotta jokainen yrityksessä tietää miksi toimimme näin. E-strategian avulla voimme tehostaa markkinointiviestintää, sekä nostaa ydinosaamistamme. Jotta työmme ei olisi turhaa, tulee yrityksen muistaa myös saavutettujen tulosten mittaaminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet. Onko kalliista panostuksesta mitään hyötyä, jos muutoksia ei seurata? Jos kauppa ei lähdekään käyntiin odotetulla menestyksellä, on muutoksiin reagoitava heti, ei vasta vuoden kuluttua, sillä silloin se voi olla jo liian myöhäistä.

Lähde: Kirsi Mikkolan opetusmateriaali 19-20.4.2011

Sähköisen liiketoiminnan tulevaisuus matkailualalla

Kuva Rantapallo

 Suomea on aina pidetty teknologiayhteiskuntana, joka hallitsee erilaiset teknologiat hyvin ja kehittää uusia teknologiapalveluita. Totuus, jos puhutaan matkailualasta, taitaapi olla toinen. Ilmaan on heitetty ajatuksia, että kehityksemme on n. 3 vuotta jäljessä, kun puhutaan matkailualan teknologiasta. MIKSI, kysympä vaan? Kurssin myötä itselleni tulee jatkuvasti ahaa-elämyksiä erilaisista palveluista, joita matkailualalla maassamme voitaisiin käyttää, mm. AR ja QR. Huippujuttuja molemmat, jotka varmasti sopisivat loistavasti niin moneen matkailualan yritykseen maassamme. Markkinointikanavat muuttuvat, ja teknologia mahdollistaa mm. videoiden hyödyntämisen, puhumattakaan sosiaalisen median mahdollisuuksista.

Mutta lastenkengissä vielä ollaan, kun muut maat porskuttavat ohi ennätysvauhtia. Olemmeko todella niin epäluuloisia omasta osaamisestamme vai emmekö edes jaksa yrittää panostaa matkailualan tulevaisuuteen? Elääkö osa yrityksistä vielä kivikaudella, ja uskoo matkaesitteen tai pelkän kotisivun riittävyyteen? Jos näin on, huonolta näyttää!

Maailma muuttuu, sen me kaikki olemme varmasti huomanneet viimeisten vuosien aikana. Matkailu ei ole enää vain vierailu matkatoimistossa ja lento turistikohteeseen, vaan paljon paljon muuta. Meistä kuluttajista on tullut entistä valveutuneimpia matkailijoita, ja mm. ilmastonmuutos ja ekologiset ajattelumallit ovat varmasti vaikuttaneet käyttäytymiseemme, nyt ja tulevaisuudessa. Huomioitavan arvoista tulevaisuudessa on mielestäni myös ikääntyvän väestön huomioiminen. Heillä on rahaa ja aikaa, ja ovat mitä mainioin kohderyhmä useaan eri yritykseen.

Teknologia edellä, vai miten se meni?

Teknologia matkailualalla kehittyy päätä huimaavaa vauhtia, ja ongelma onkin pysymmekö mukana? Ovatko varauskanavamme riittävän toimivia ja pystymmekö vastaamaan kuluttajien monipuoliseen kysyntään? Ennen kenties riitti nettisivut ja kunnossa oleva palvelukonsepti, toista se on nyt. Varaus pitää voida tehdä Online muutamalla klikkauksella ja tuotekortit pitää olla kunnossa, asiakaspalvelukanavia tulee olla useita ja tämän kaiken pitäisi vielä toimia eri selaimilla, ja tietenkin mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Olikohan tässä nyt jo liikaa haastetta meille?

Liiketoimintamalleja internetissä on useita. Sivukonttori netissä, nettitoimisto, brokeri, portaali tai vaikka verkkoyhteisöryhmä. Vielä kun saataisiin maahamme matkailualan huutokauppa, olisimme taas yhden askeleen eteenpäin kehityksessä. Asiakkaina olemme jo aktiivisia sosiaalisessa mediassa, miksi eivät siis yrityksetkin? Monet yritykset ovatkin jo avanneet sivustot mm. Facebookkiin ja saavuttaneet näin entistä paremmin asiakkaansa. Asiakkaiden kanssa keskustellaan sosiaalisenmedian palvelussa ja vuorovaikutus kasvaa. Myös tarjousten ja kampanjoiden julkaisu helpottaa, ja monesti varmasti myös tulee yritykselle edullsemmaksi.

Jos yrittäjä ei itse hallitse sähköistä liiketoimintaa, apua löytyy valtavasti. Internet on pullollaan erilaisia oppaita, ja koulutustakin on alettu järjestämään enemmän. Kaiken keskellä on mielestäni muistettava se tärkein, eli itse ASIAKAS! Kuunnelkaamme heitä, kysykäämme heiltä ja opitaan heiltä. Jos ennen äänestimme jaloillamme, nyt äänestämme klikkausten avulla.

Heräämmekö silti liian myöhään sähköisen maailman tärkeyteen, se jää nähtäväksi.

Lähde: Kirsi Mikkolan opetusmateriaali 19-20.4.2011

Internetin vaikutus matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketjuun



Kuva Iltalehti



Miten Internet on vaikuttanut matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketjuun?

10-vuotta sitten kun tahdoit matkalle, menit matkatoimistoon, selasit 100-sivuista esitettä, ja kohteen löydyttyä menit takaisin matkatoimistoon, ja varasit matkan virkailijan kautta. Matkan varaaminen sisälsi useita vaiheita, ja "ex-tempore" matkoille lähteminen oli vaivanloista. Toki pystyit menemään lentokentälle kyttäämään halpoja lentoja ja sitten vaan matkaan. Tämä kaikki on toista nyt 2011 ja tästä eteenpäin.

Nyt voit rauhassa surffailla kotisohvalla ja vertailla kohteita ja hintoja. Apunasi on useita eri verkkokauppoja (mm. Ebookers, Booking.com, Hotels.com) ja saat helposti myös esille muiden matkailijan kommentit (mm. Tripadvisor). Enää ei siis tarvitse soitella sukua ja tutun tuttuja läpi, jotta saa mielipiteen kohteesta, vaan tämä löytyy muutamalla klikkauksella. Matkan voi varata mihin vuorokauden aikaan hyvänsä, ei ole enää ns. virka-aikoja. Myös lisäpalveluiden ostaminen on kuluttajalle helpompaa, sillä lennon ja majoituksen yhteydessä voit muutamalla klikkauksella varata niin auton, vakuutuksen kuin ohjelmapalvelunkin.

Herääkin mieleen kysymys, miten me pärjäsimme ilman internetin ihmeellistä maailmaa?

Teknologian tarjoaman muutoksen avulla monet matkailualan yritykset ovat luopuneet satasivuisista matkailuesitteistä ja supistaneet palvelukonttoreitaan. Jakelustrategian muutoksesta johtuen asiakaspalvelu on siirtynyt verkkoon, aina ensi kontaktista alkaen. Yritysten on myös valittava oma strategiansa. Myydäkkö majoitusta vain omalla verkkokaupassaaan, vai alueen verkkokaupassa vai kenties mennäänkö kansainväliseen kauppaan asti.

 On yrityksen jakelustrategia sitten mikä tahansa, oli tässä muistettava ennenkaikkea ASIAKAS! Kuluttajat ovat tänäpäivänä entistä valveutuneempia, ja asiakkaalle tulee mielestäni tarjota palvelua, ei vain kanavaa. Myös teknologian on kuljettava käsikädessä asiakkaan kanssa, ja varaamisesta tulee tehdä asiakkaalle helppoa sekä sivujen on toimittava eri selaimilla.

Miten konkreettisesti matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä verkoston liiketoimintaprosesseja?

Sähköistämisellä yritys saavuttaa varmasti monia niin sisäisiä kuin ulkoisia hyötyjä. Sisäisesti sähköistämistä voi tapahtua mm. tuotannon- ja toiminnanohjausjärjestelmissä sekä asiakastiedonhallinnassa. Ravintola voi esim. sähköistää varaston seurantansa, ja näin ollen tavaratilausten teko helpottuu tai sitä ei välttämättä enää tarvitse tehdä manuaalisesti, vaan tavarantoimittaja saa heti viestin jos esim. Koskenkorvaa on vain 10 pulloa varastossa ja näin uusi kuorma lähtee matkaan. Helpottaa arkea niin paljon! Sähköistämisellä voidaan myös saada yrityksen eri järjestelmät keskustelemaan keskenään. Tietoa ei tarvitse tallentaa moneen eri järjestelmään, vaan tiedot löytyvät samanaikaisesti esim. varausjärjestelmästä ja CRM:tä. Tällä säästyttäisiin varmasti monilta hankalilta tilanteilta ja reklamaatioilta.

Ulkoista hyötyä saavutetaan mm. suorilla sähköisillä yhteyksillä eri kumppaneihin mm eri GDS järjestelmien avulla. Yritykset voivat linkittää realiaikaista tietoa yhteistyökumppaneiden verkkopalveluihin, ja saada esim. erikoistarjouksen realiaikaisesti asiakkaiden tietoisuuteen, kuin että tarvisi odottaa vuorokausia että joku jossain päivittää tiedon johonkin. Silloin tarjous voi olla jo myöhässä.

Uskon vahvasti, että tässä olisi ohjelmistojen kehittäjille upea mahdollisuus. Saada matkailualalle toimiva järjestelmä, jonka pystyisi integroimaan esim. eri varausjärjestelmien välille, ja joka sisältäisi esim. asiakkuudenhallinnan ja varastonseurannan. Siinä sitä haastetta olisikin, mutta ainakin itseäni helpottaisi jos työssäni minun tarvitsisi käyttää vain yhtä ohjelmaa nykyisen kymmenen sijaan. Tai jos tälläinen ohjelmisto on jo olemassa, vinkatkaa rakkaat lukijat ihmeessä minullekin!



Kuva baliedutours.com



Miten Globaalit jakelujärjestelmät ohjaa yritysten sähköistä kauppaa, vai ohjaavatko?

Globaalit jakelujärjestelmät ( mm. Amadeus) ennenkaikkea mahdollistavat palveluiden jakamisen suurelle joukolle, ja niiden välittämisen yrityksen kotisivujen ulkopuolelle. GDS järjestelmästä on varmasti hyötyä niin isolle kuin pienelle matkailualan yritykselle, mikäli ne saavat vain omat palvelunsa hyvin näkyviin. Jakelujärjestelmät tehostavat ja ohjaavat yrityksen muuta myyntiä. Esimerkiksi hiljaisempaan aikaan voi GDS:n avulla tarjota erikoistarjousta vaikka 3 yötä 2 hinnalla.

Jos tahdomme olla mukana kansainvälisessä matkailussa, miksi jäisimme pois näistä järjestelmistä? Onko meillä varaa olla vain omien varauskanaviemme varassa, varsinkin jos kilpailijammekin ovat jo mukana? Tässä riittää varmasti pohdittavaa monellekin yrittäjälle tulevaisuutta ajatellen.  

Lähde Kirsi Mikkolan opetusmateriaali

Verkkokaupan merkitys matkailu- elinkeinoelämälle Suomessa?

Kuva Marmai

Verkkokauppa

Kuten aiemmin on tullut jo todettua monessa eri kirjoituksessa, internetin ihmeellistä maailmaa emme voi enää väheksyä, olemme sitten matkailun tai minkä tahansa muun elinkeinonharjoittajia. Kotisivut eivät enää vain riitä, ja yrittäjillä jotka suuntaavan verkkokauppaan tulee huomioida monia eri yksityiskohtia. Sivujen tulee toimia ja palvelua saatava useilla eri kielillä, ja melkeinpä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Tuotteiden/palveluiden varaamisen tulee olla yksinkertaista, ja maksaakin tulisi voida useilla eri vaihtoehdoilla. Haastavaa, todellakin.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset ostivat verkosta tavaroita ja palveluita vuonna 2010 9,4 miljardilla. Huikea summa! Ulkomaisen verkkokaupan osuus on koko luvusta 17 %. Eniten verkosta ostettiin matkoja, elektroniikkaa ja liikenteeseen liittyviä asioita. Huomioin arvoista on, että suomalaiset ostivat matkoja 3,5 miljardin arvosta. Ulkomaisiin verkkokauppoihin suomalaisia vetivät mm. rahapelit, tietokoneohjelmat ja urheiluvälineet. Ulkomaisiin kauppoihin suomalainen eksyy varsinkin kun kyse on erikoistuotteista tai uutuuksista. Varsinkin kalliiden tuotteiden perässä suomalaiset siirtyvät muualle.

Kaupanliiton toimitusjohtajan mukaan suomalaisten verkkokauppojen on siirryttävä henkilökohtaisesti kohdennettuun palveluun, jotta pärjäisimme markkinoilla entistä paremmin. Massamarkkinoinnilla jää hintakilpailun armoille. Verkossa asiakkaat liikkuvat herkästi, vertailevat ja toimivat eri tavoin kuin mihin on totuttu. Jos yritys aikoo pysyä mukana, sen on notkistuttava ja toimittava uuden, asiakaslähtöisen pelin säännöillä. Avain ei välttämättä ole se, mitä asiakkaalle tarjotaan vaan se, miten se tarjoillaan. Näinhän se juuri menee, menkäämme kerrankin palvelu edellä ja tarjotaan asiakkaalle WOW-kokemuksia palvelun osalta, eiköhän ne miljardit siten jää maahamme.

Uskon vahvasti siihen, että tulevaisuudessa ostamme tuotteita ja palveluita entistä enemmän verkosta. Alussa esitetyt luvut varmasti kasvavat moninkertaisesti. Huolestuttavan suuri osuus on vain ulkomaalaisilla verkkokaupoilla. Miksi emme osta kotimaisilta yrityksiltä? Verkkokauppahakemisto Kaupat.com mukaan 3.5.2011 maassamme on 3200 verkkokauppaa. Suurin osa kaupoista menee kategoriaan koti, ja matkailu/kulttuuri-kauppoja löytyykin vain 34. Emmekö osaa, emmekö halua vai mikä tässä oikein mättää? Luulisi, että me teknologian edistysmaa hallitsisimme myös tämän osa-alueen, mutta väärässä taidetaan olla.

Voittajat ja Häviäjät

Muutosta siis tapahtuu, tahdomme tai emme. Kauppa siirtyy entistä enemmän verkkoon nyt ja varsinkin tulevaisuudessa. Kivijalkamyymälät saattavat olla historiaa, varsinkin monilla pienillä aloilla, ja kentis osan yritysten ainoa kaupankäynti käydään verkossa. Olisiko pk-yrittäjien aika avata silmät ja suunnata verkkoon oman palvelunsa/tuotteensa kanssa? Mielestäni kyllä! Apuun vain ammattitaitoista väkeä ja kauppa kuntoon, ja mikä tärkeintä kilpailemaan juuri sillä palvelulla, sillä onnistuuhan se verkossakin. En usko, että kilpailussa verkkokaupoissa on voittajia tai häviäjiä. Isot yritykset jyräävät joka tapauksessa, loppu on sitten vain kiinni pk-yrittäjistä ja omasta innovatiivisuudesta ja ennen kaikkea uskalluksesta. Eikös se vanha sanonta mennyt jotenkin " jos ei uskalla, ei voi voittaa".

Verkkokaupan kasvua rajoittavia tekijöitä voi olla useita, itse ajattelisin että esim. 
- teknologia haasteet
- henkilökunnan osaaminen ja 
- turvallisuus voisivat olla niitä suurimpia haasteita tänä päivänä. 
Kenties kaikkein parhainta teknologiaa ei osata/pystytä hyödyntämään, henkilökunnan ammattitaito ei riitä tai on rajallinen ja turvallisuus puhuttaa meitä suomalaisia aina. Onko maksaminen varmasti turvallista ja eihän henkilökohtaiset tietoni katoa bitti-avaruuteen. Saamme kuitenkin lähes viikottain lukea lehdistä miten tietojamme on "varastettu" vaikka kaiken piti olla turvallista.

Meillä ja Muualla

Verkkokaupankäynnissä on eroja meillä ja muualla. New Media Trend Watchin tekemän tutkimuksen mukaan Saksa oli vuonna 2008 verkko-ostajien kärkimaa. Suomi on sijalla 13. Japani korkean teknologian maana on sijalla 3, ja hieman ehkä yllättäen USA vasta sijalla 10. Kaikenkaikkiaan tutkimuksesta voidaan mielestäni todeta, että eurooppalaiset ovat verkkokaupan suurkuluttajia, ja toivottavasti saamme Suomen nousemaan maailman TOP 10, ja tietenkin Ruotsin ohi! Niin meillä kuin muualla verkkokauppojen kävijämäärät ovat kasvussa, ja verkkokauppa on vakiinnuttanut paikkansa merkittävänä kauppapaikkana elämässämme.

Yritysten asiakkuudenhallinta

Kuva Laatukoulutus

Asiakkuudenhallinta CRM on käsite, joka sisältää asiakaslähtöisen ajattelutavan organisaatiossa ja siihen liittyvät tietojärjestelmät. CRM:n avulla voidaan kerätä tietoa asiakkaista, analysoidaan se ja ennenkaikkea käytetään hyödyksi yrityksen liiketoiminnassa. Mitä virkaa olisikaan kalliilla ohjelmistolla, jos sen tietoja ei hyödynnettäisi lainkaan? CRM:n avulla esim. markkinointi voidaan kohdistaa entistä tarkemmin juuri oikeille segmenteille, ja saada näin ollen aikaan parempia tuloksia. Saamme tietoa asiakkaan ostokäyttäytymisestä ja voimme suunnata heille entistä paremmin tiettyjä palveluita.

CRM:n tarkoituksena on ikäänkuin olla yrityksen muisti. Muistin avulla voidaan parantaa asiakastyytyväisyyttä ja ennenkaikkea parantaa tietojen säilyvyyttä. Kuinkakohan monessa yrityksessä asiakastiedot lepäävät erilaisissa excel-taulukoissa, joita
A: kukaan ei löydä
B: kukaan ei osaaa hyödyntää ja
C: tiedot vanhenevat kun niitä ei päivitetä.
Ainakin itse olen työskennellyt aivan liian monessa yrityksessä, jossa asiakkuudenhallinta hoidetaan juuri näin. Mielestäni aivan yhtä tärkeää kuin asiakkaan ostokäyttäytymisen seuraaminen ja kirjaaminen on reklamaatioiden hoitaminen ja varsinkin niiden kirjaaminen järjestelmään, jotta ne ovat tiedossamme tulevaisuudessa, eivätkä vain jossain mappi ÖÖ:ssä tai jonkun henkilön muistissa.

Kuvitellaan tilanne, jossa asiakas varaa kokouksen. Asiakas on käyttänyt saman ketjun kokoustiloja monia kertoja aiemmin, ja on yrityksen pitkäaikainen kanta-asiakas, joka on myös myyntipäälliköllä tiedossa. Myyntipäällikkö on tallentanut asiakkaan tiedot CRM järjestelmään ja sieltä myös löytyy asiakkaan kaikki toiveet ja ostokäyttäytymiset. Asiakkaan saapuessa kokoustilaan, ei kokousvarausjärjestelmä ja CRM ole integroitu keskenään, ja näin ollen virkailija ei tiedä asiakkaan toiveista, joista hän on maininnut useaan kertaan myyntipäällikölle. Kokoustila ei siis ole asiakkaan toiveiden mukainen, ja hän reklamoi. Kenties asiakassuhde päättyy ja uuden asiakkuuden löytäminen alkaa uudestaan. Kuinka helppoa ja vaivatonta siis olisi ollut, jos virkailija olisi voinut tarkistaa asiakkaan profiilin ja löytää ne toiveet ja toteuttaa ne. Mielestäni ei suurikaan vaiva, ja asiakas olisi ollut tyytyväinen, ja reklamaatio olisi vältetty. Miksi siis on niin vaikeaa saada järjestelmät kommunikoimaan keskenään, ja ennenkaikkea saada henkilökunnalle mahdollisuus päästä näihin tietokantoihin.

Asiakastiedot pitäisi olla siis vain yhdessä paikassa, ja kaikkien tulisi päästä samaan järjestelmään. Kuinka noloa on yrityksen kannalta, jos asiakas ei lukuisista pyynnöistä huolimatta pysty perumaan uutiskirjettä. Helppoa se olisi, jos asiakkaan tiedot olisi vain yhdessä rekisterissä, nykyisen kolmen eri järjestelmän sijaan. Onko yrityksen kuva asiakkaalle kovin luotettava, ja ennenkaikkea kuinka pitkään kestää rakentaa luottamus ja asikassuhde uudestaan? Pitkään!

Erilaisia ohjelmistoja asiakkuudenhallintaan löytyy markkinoilta pilvin pimein, matkailualalle sopivia ohjelmia voisi löytyä esim. JM-Tiedolta, Microsoftilta, Oraclelta ja Lemonsoftilta. Itselläni ei valitettavasti ole kokemusta, vielä, mistään CRM-järjestelmistä, mutta eiköhän tähänkin ole tulossa muutos pikapuolin!

Ennenkaikkea, pitäkäämme siis huoli jo olemassa olevista asiakkuuksista, sillä ne ovat meille kultaakin kalliimpia, nyt ja tulevaisuudessa.