Sähköisen liiketoiminnan tulevaisuus matkailualalla

Kuva Rantapallo

 Suomea on aina pidetty teknologiayhteiskuntana, joka hallitsee erilaiset teknologiat hyvin ja kehittää uusia teknologiapalveluita. Totuus, jos puhutaan matkailualasta, taitaapi olla toinen. Ilmaan on heitetty ajatuksia, että kehityksemme on n. 3 vuotta jäljessä, kun puhutaan matkailualan teknologiasta. MIKSI, kysympä vaan? Kurssin myötä itselleni tulee jatkuvasti ahaa-elämyksiä erilaisista palveluista, joita matkailualalla maassamme voitaisiin käyttää, mm. AR ja QR. Huippujuttuja molemmat, jotka varmasti sopisivat loistavasti niin moneen matkailualan yritykseen maassamme. Markkinointikanavat muuttuvat, ja teknologia mahdollistaa mm. videoiden hyödyntämisen, puhumattakaan sosiaalisen median mahdollisuuksista.

Mutta lastenkengissä vielä ollaan, kun muut maat porskuttavat ohi ennätysvauhtia. Olemmeko todella niin epäluuloisia omasta osaamisestamme vai emmekö edes jaksa yrittää panostaa matkailualan tulevaisuuteen? Elääkö osa yrityksistä vielä kivikaudella, ja uskoo matkaesitteen tai pelkän kotisivun riittävyyteen? Jos näin on, huonolta näyttää!

Maailma muuttuu, sen me kaikki olemme varmasti huomanneet viimeisten vuosien aikana. Matkailu ei ole enää vain vierailu matkatoimistossa ja lento turistikohteeseen, vaan paljon paljon muuta. Meistä kuluttajista on tullut entistä valveutuneimpia matkailijoita, ja mm. ilmastonmuutos ja ekologiset ajattelumallit ovat varmasti vaikuttaneet käyttäytymiseemme, nyt ja tulevaisuudessa. Huomioitavan arvoista tulevaisuudessa on mielestäni myös ikääntyvän väestön huomioiminen. Heillä on rahaa ja aikaa, ja ovat mitä mainioin kohderyhmä useaan eri yritykseen.

Teknologia edellä, vai miten se meni?

Teknologia matkailualalla kehittyy päätä huimaavaa vauhtia, ja ongelma onkin pysymmekö mukana? Ovatko varauskanavamme riittävän toimivia ja pystymmekö vastaamaan kuluttajien monipuoliseen kysyntään? Ennen kenties riitti nettisivut ja kunnossa oleva palvelukonsepti, toista se on nyt. Varaus pitää voida tehdä Online muutamalla klikkauksella ja tuotekortit pitää olla kunnossa, asiakaspalvelukanavia tulee olla useita ja tämän kaiken pitäisi vielä toimia eri selaimilla, ja tietenkin mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Olikohan tässä nyt jo liikaa haastetta meille?

Liiketoimintamalleja internetissä on useita. Sivukonttori netissä, nettitoimisto, brokeri, portaali tai vaikka verkkoyhteisöryhmä. Vielä kun saataisiin maahamme matkailualan huutokauppa, olisimme taas yhden askeleen eteenpäin kehityksessä. Asiakkaina olemme jo aktiivisia sosiaalisessa mediassa, miksi eivät siis yrityksetkin? Monet yritykset ovatkin jo avanneet sivustot mm. Facebookkiin ja saavuttaneet näin entistä paremmin asiakkaansa. Asiakkaiden kanssa keskustellaan sosiaalisenmedian palvelussa ja vuorovaikutus kasvaa. Myös tarjousten ja kampanjoiden julkaisu helpottaa, ja monesti varmasti myös tulee yritykselle edullsemmaksi.

Jos yrittäjä ei itse hallitse sähköistä liiketoimintaa, apua löytyy valtavasti. Internet on pullollaan erilaisia oppaita, ja koulutustakin on alettu järjestämään enemmän. Kaiken keskellä on mielestäni muistettava se tärkein, eli itse ASIAKAS! Kuunnelkaamme heitä, kysykäämme heiltä ja opitaan heiltä. Jos ennen äänestimme jaloillamme, nyt äänestämme klikkausten avulla.

Heräämmekö silti liian myöhään sähköisen maailman tärkeyteen, se jää nähtäväksi.

Lähde: Kirsi Mikkolan opetusmateriaali 19-20.4.2011