Koulu loppunut, mitä nyt?

Hyvää uutta vuotta 2012 teille kaikille!

Vuosi 2011 toi tullessaan paljon uusia mielenkiintoisia asioita, ja ennenkaikkea pääsin tutustumaan matkailun sähköisen liiketoiminnan syövereihin Haaga-Heliassa järjestetyn koulun avulla. Suosittelen koulutusta lämpimästi kaikille, jotka vähänkin tuntevan mielenkiintoa alaa kohtaan. Huippu opettajia, mielenkiintoisia aiheita ja itsensä haastamista!

Vuosi 2011 oli myös erityisen rankka ja haastava, sillä mukaan mahtui mm.
- työpaikan vaihto maaliskuussa Sokotel Oy:n myyntipalvelusta Radisson Blu Espoon ravintolan Service-Manageriksi
- lokakuussa kotikaupungiksi tuli Lappeenranta
- työpaikka vaihtui samalla, ja uusi työpaikka löytyy tänäpäivänä ABC Viipurinportin palveluvastaavana, Etelä-Karjalan Osuuskaupasta

Lisäksi mukaan mahtui paljon, paljon, paljon koulutehtäviä. Sosiaalisen median mahtavasta Twitter-kilpailusta, verkkokaupan ja lainsäädännön syövereihin, sekä elämyksen etsimiseen verkosta. Aika tiedon täyteinen vuosi on siis takana. Mutta mitä nyt?

Koulu päättyi siis marraskuussa, ja käteen iskettiin upea todistus vuoden työstä. Fiilis oli mahtava! Vuoden aikana oli matkaan tarttunut paljon uutta oppia, mutta myös mahtavia ihmisiä, joista tuli varsin läheisiä! Pidämme varmasti yhteyttä jatkossakin, ja ehkä kesälle 2012 saadaan tapaaminenkin kokoon, katsotaan nyt!

Tässä blogissa en ollut käynyt sitten marraskuun, ja viimeinen tekstikin taitaa olla lokakuulta. Perustin joulukuussa uuden blogin, Mie ja Sie vai miten se oli, ja se kertoo elämästäni täällä Lappeenrannassa. Lähinnä vain kirjoittelua omaksi ja ystävien iloksi, mutta katsotaan nyt mitä siitä tulee. Hieman ihmetykseksi huomasin, että tässäkin blogissa on ollut liikehdintää, vaikka jotenkin ajattelin että se lopahtaa samantien kuin koulukin päättyi. Kävijöitä vuoden aikana on kuitenkin ollut yli 2000, mitäh? Itse en seuraa omia käyntejäni, se kerrottakoon heti alkuun, joten ajattelin että hei, voisihan tänne kirjoitella edelleenkin. Ehkä sitä jotain matkailusta, sähköisestä liiketoiminnasta ja sosiaalisen median jutuista löytyy...tai katsotaan sitten!

Talviset terveiset siis Lappeenrannasta, ja katsotaan mitä vuosi 2012 tuo tullessaan.

Löytyykö elämys verkosta?

Mikä elämys oikeastaan on? Voiko elämyksen löytää verkosta? Mitä elementtejä elämyksen kokemiseen tarvitaan? Nämä ja monet muut kysymykset risteilivät päässäni lähiopetuspäivien jälkeen. 

Ero elämyksen ja kokemuksen välillä oli saanut uuden merkityksen, ja kenties aikaisemmin elämyksinä pitämäni tapahtumat olivatkin vain kokemuksia. Raja näiden kahden välillä on mielestäni kuitenkin häilyvän pieni, ja se mikä toiselle voi olla elämys, voi toiselle jäädä vain kokemukseksi. On siis mielestäni hyvä muistaa, että me voimme rakentaa tarvittavat puitteet elämykselle, mutta emme voi taata elämyksen löytymistä.

Verkko antaa mielestäni meille paljon mahdollisuuksia, mutta aiheuttaa monelle varmasti myös harmaita hiuksia. Miten nyt muka elämyksen voisi löytää verkosta? Niin, hyvä kysymys. Ehkä vielä vuonna 2011 tarvitsemme reaalimaailman avuksemme elämyksen löytämiseen, mutta kenties vuonna 2020 elämykset siirtyvät verkkoon. Käytössämme on päivä päivältä enemmän ja enemmän huimaa tekniikkaa, joka kehittyy silmissä. Osaammeko kuitenkaan hyödyntää esim. ARn ja QR-koodien meille tarjoamia mahdollisuuksia? Ehkä emme vielä, mutta toivottavasti tulevaisuudessa...

Mielestäni hyvänä apuna elämyksen etsimisessä ja sen löytämiseen verkosta toimii mielestäni LEOn elämyskolmio. 

 Kuva LEO Finland

Jos tämä malli otetaan avuksi suunniteltaessa elämystä verkkoon, voi mielestäni yrittäjä olla aika luottavaisin mielin, ei pitäisi mennä kovin pahasti metsään. Kuten Tarssanen (2009) mainitsee, elämystä on mahdotonta luvata, mutta tuotteeseen voidaan sisällyttää elementtejä, joiden avulla elämys todennäköisesti syntyy. Näin varmistetaan myös elämyksen kriteerien täyttyminen ja ja palvelu jalostetaan elämykseksi, jota meistä jokainen kai etsii.

Ei siis muuta kun kaikki vaan elämyksiä etsimään verkosta tai reaalimaailmasta. 

Lähteet:

Kirsi Mikkolan opetusmateriaali 31.8-1.9.2011 Haaga-Heliassa

                         Sanna Tarssanen: Elämystuottajan käsikirja, 2009

 

Elämys verkossa ennakkotehtävät 31.8-1.9.2011

Voin rehellisesti todeta, että ennakkotehtävien lukeminen aiheutti minulle monen monta mietintä kertaa. Aihe tuntui todella kaukaiselta ja jotenkin irtonaiselta verrattuna aikaisempiin aihekokonaisuuksiin. Mielessäni pyörivät ajatukset: Mikä elämys on? Mikä on elämys verkossa? Mitähän tästä jaksosta oikein tulee?

Onko omassa elämässäni/työssäni elämyksiä? On varmasti, ja niitä varmaan tulee vastaan päivittäin. Uskon kuitenkin, että koemme elämykset eri tavoin eri ihmisten välillä. Wikipedian määrityksen mukaan elämys on moniaistinen, merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka tuottaa kokijalleen henkilökohtaisen muutoskokemuksen, lisäksi elämys on aina henkilökohtainen. Omassa työssäni hotelli- ja ravintola-alalla pyrin tuottamaan elämyksiä asiakkaillemme päivittäin. Toivon, että yöpyminen hotellissa ja ruokailu ravintolassa on aina unohtumaton elämys, ja tahdon kantaa oman korteni kekoon parhaani mukaan. Omassa elämässäni esim. hyvät urheilusuoritukset ja itsensä likoon laittaminen 110% ovat elämyksiä, jotka eivät unohdu.

Aihekokonaisuus vaikuttaa mielenkiintoiselta. Olisi mielenkiintoista oppia lisää siitä miten muut kokevat elämyksiä, ja onko se mitä itse koen elämyksenä toiselle jotain aivan muuta. Mielenkiintoista olisi myös tietää voiko elämyksen kokea vain verkossa, tarvitaanko realimaailmaa enää tämän kokemuksen saavuttamiseen. Ratkaisuja kysymyksiin saamme varmasti ensi viikon koulujaksolla.


Aihe on tärkeä minulle kenties siksi, että tiedän siitä vielä varsin vähän. On aina haastavaa ja mielenkiintoista oppia uutta, joten kuten aikaisemmatkin lähiopetusjaksot, uskon että tämäkin jakso tarjoaa minulle monta AHAA-elämystä. Omat tavoitteeni ovat siis uuden oppimisessa, ja toivon että tulevaisuudessa voin tarjota asiakkaille elämyksiä jo verkossa, en ainoastaan face-to-face tilanteissa.

Ennakkotehtävässä meidän tuli myös etsiä vähintään viisi eri sivustoa/palvelua jotka voidaan määritellä eri kategorioihin. Tässä minun sivustoni.

1. TEEMALLINEN

Kyseiseen kategoriaan sivuston/palvelun löytäminen oli haastavaa. Mietin pitkään onko joku sivusto temmannut minut erkitodellisuudesta poikkeavaan todellisuuteen, ja mieleeni tuli vain matkojen suunnittelu. Matkan järjestäminen on aina haastavaa ja ihanaa, samaan aikaan. Kun kaupunki tai maa on päätetty, suuntaan ensin Tripadvisorin sivustolle, josta alan kuumeisesti etsimään hotellia ja lukemaan arvosteluja. Sitten bongaillaan lentoja esim. Ebookersin kautta ja samalla varataan myös hotelli. Pian ollaankin jo kohdemaan omilla sivuistoilla ja toivotaan että matka olisi jo huomenna, ei puolen vuoden kuluttua. Seuraavana matkahaaveena on viinimatka Ranskaan tai Pohjois-Italiaan, ehkä täältä löytyy vinkkiä.

2. DRAAMALLINEN

Tämä kategoria oli mielestäni ehdottomasi vaikein. Löytää nyt verkosta sivusto tai palvelu jonka kokeminen on jännittävää. Mieleeni tuli Veikkauksen sivusto, jolla voi pelata erilaisia peläjä ja lyödä vetoa. Arvan ostaminen ja sen raaputtaminen livenä tai lauantain lottonumeroiden odottaminen on jännittävää.

3. RÄÄTÄLÖITÄVISSÄ JOKAISEN YKSILÖLLISIIN TARPEISIIN

Tähän kategoriaan löytyi mielestäni kaikkein helpoiten sivustoja. Tänä päivänä voimme itse tehdä paljon asioita netissä, suunnitella ja muokata asioita ja palveluita omaa käyttöämme varten. Tähän tarjoaa mahdollisuuden esim. Nike, jonka sivustolla voi suunnitella itselleen sopivat tennarit.  Ja koska meillä naisilla EI koskaan voi olla liikaa laukkuja, on toki helppoa että sen voi suunnitella myös itse. Helposti se onnistuu esim. 1154 Lill Studion sivuilla. 

4. KAUPALLINEN KOKEMUS JOKA TAPAHTUU NIIN VERKOSSA KUIN REALIMAAILMASSA 

En varmasti ole yksin murehtiessani ikuisia lahjaongelmia perheelleni ja ystävälleni. Ehkä siihen on vihdoin saatu ratkaisu, ja kenties tulevaisuudessa käännyn Elämyslahjat.fi palvelun puoleen. Palvelusta löytyy elämyksellisiä lahjoja laidasta laitaan. Top12 listasta löytyy mm. suklaatastingia, rallikyyditystä ja päivä seikkailupuistossa.  Kokemushan alkaa jo verkosta kun palveluun tutustutaan ja kohdetta valitaan, ja jatkuu sitten realimaailmassa. 

Tässä kuva kuluneelta kesältä Kolilta, joka oli minulle unohtumaton elämys. Tähän elämykseen ei kyllä tarvittu verkon tarjoamia apuja, mutta olisihan maisemaa voinut jo fiilistellä ennen matkaa esim. Kolin nettisivuilla.

Viime vuoden upein elämys tuli koettua Munchenissa, jossa kävin katsomassa jalkapalloa. Katsomossa 69 000 ihmistä ja MINÄ, wow! Elämyksen kokeminen alkoi vahvasti jo verkossa, jossa varailtiin lippuja, fiilisteltiin virtuaalikierroksilla ja odotettiin innolla tulevaa lukemalla mm. fanien kommentteja yms. Suosittelen lämpimästi.

Twitterin ihmeellinen maailma?

Jos tavoitteena on tehdä mahdollisimman menestyvä Twitter-ryhmä, ainekset katastrofiin ovat valmiina! Ryhmän jäsenistä kukaan ei omannut aikaisempaa kokemusta kyseisestä palvelusta, ja ylipäänsä ryhmän perustaminen tuotti paljon harmaita hiuksia! Ajatuksia lenteli ilmoille, mutta mikä olisi se kultainen keskitie, vaikeaa ja todella haastavaa. Kesän lähestyessä olimme kaikki kesämielellä, ja lomatunnelmissa, joten näin sai alkunsa Suvihuvit2011.

Suvihuvit2011

Ajatuksena oli, että informoisimme ihmisiä maamme kesän kummallisista tapahtumista.Suomihan on kuuluisa lukuisista kummallisista, ihmeellisistä ja ehkä hieman älyvapaista tapahtumista, joten uskoimme vahvasti että twiittaamista riittää. Tietoa tapahtumista löytyi helposti tottakai Googlen avulla, hyvänä apuna ainakin itselleni olivat myös eri kaupunkien kesälehdet ja Helsingin seudun lehdet, mm. City ja Metro, joista löytyi paljon informoitavaa muille.

Useilla kaupungeilla ja kesätapahtumilla on omat Twitter-tilit, mutta emme löytäneet Twitter-tiliä joka informoisi näistä kaikista. Mutta nyt sellainen siis on. Aloimme aktiivisesti seuraamaan muita; ihmisiä, kaupunkeja ja tapahtumia niin Suomesta kuin muualtakin. Twiittailimme heti alusta alkaen erittäin aktiivisesti, useita kertoja päivässä, ja kommentoimme myös muiden twiittejä. Ainakin itse huomasin, että twiitit tavoittivat ihmisiä parhaiten 11-15.00 välisenä aikana.

Saimme seuraajia mukavasti, tavoite 100 seuraajaa onnistui! Itse myös promisin tiliämme oman twitter-tilini kautta, samoin Facebookissa mainostin tiliämme. Seuraajia saimme monista suomalaisista yrityksistä ja ihmisistä, mutta mielenkiintoa herätimme myös maailmalla.

SISÄINEN VIESTINTÄ
Tehtävänannossa kerrottiin että viestintä pitää hoitaa jollain muulla tavalla kuin sähköpostin ja puhelimen avulla. Ensimmäisenä mieleen tuli tottakai Facebook ja sinne yksityisen ryhmän perustaminen. Ryhmäämme kuuluva henkilö ei kuitenkaan omannut FB-tiliä, joten jotain muuta oli keksittävä. Luennoilla esille tullut the FLOWR herätti mielenkiintomme, ja tänne perustimme oman tilin, jossa jaoimme tuntoja päivien ja viikkojen varrella. Työkalu osoittautui mielestäni tälläiseen erittäin toimivaksi, ja olen myös aikeissa ottaa kyseinen työkalu käyttöön omassa työyhteisössä, ainaisen sähköpostin rinnalle.
 Työnjako viikkojen aikana sujui mielestäni hyvin. Teimme "kalenterin" twiittaamiselle, jotta pysyisimme hieman kärryillä missä mennään ja kenen vuoro on. Toki ainakin itse twiittaisin aina silloin kun jotain mielenkiintoista löytyi. Ja sitähän löytyi...

LOPPUTULOS
Alku haastava, lopputulos loistava ja palkitseva. Viikot Twitterin maailmassa sujuivat mielestäni hyvin, ja erittäin nopeasti. Saimme aikaan lukuisia mielenkiintoisia ja vähemmän mielenkiintoisia twiittejä, seurasimme aktiivisesti muita ja saimme paljon seuraajia. Twitterin valloittaminen n. 4 viikossa on varmasti mahdotonta, mutta mielestäni teimme loistavaa työtä, kaikki! Itse huomasin viikkojen varrella että koneen aukaistua suuntasin ensimmäisenä Twitteriin, enkä FB:n pariin, edistystä varmasti tämäkin? Jatkossa tulen käyttämään Twitteriä varmasti, ja se onko tilillämme tulevaisuutta jää nähtäväksi...riippuu varmaan arvosanasta?


Ihanaa kesää kaikille! Palataan viimeistään syksyllä asiaan...

Nauttikaa kesästä!

Visio ja E-strategia

Mikä merkitys on yrityksen visiolla sähköisen liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa?

Kuva vecchiaocchialeria.it

Olemme sitten pieni, keskisuuri tai suuri yritys, mielestäni kaikki lähtee vision määrittämisestä. On erittäin tärkeää tietää missä olemme nyt ja missä haluaisimme olla tietyn ajan kuluttua. Jos tätä ei ole kirkkaana mielessä, onko kaikki työ mitä tehdään turhaa? Miten voimme toimia esim. yrityksen esimiehenä, jos emme tiedä yrityksen linjauksia nyt ja tulevaisuutta ajatellen? Puhuttaessa sähköisestä liiketoiminnasta, on erittäin tärkeää tietää miksi sähköistä liiketoimintaa kehitetään.

Yritysten visiot voivat olla moninaisia. Yleisesti vision kuvaus sisältää muun muassa kuvauksen siitä, missä markkinassa (mm. maantieteellinen, toimiala) ja millä tuotteilla / palveluilla yritys aikoo toimia ja kilpailla tulevina vuosina. Visio yleensä sisältää myös yrityksen kannattavuustavoitteet sekä liikevaihdon kasvutavoitteet

Ennen vision ja tarkan strategian määrittelyä yritysten on kuitenkin syytä selvittää nykytilansa. Tulisi tarkastella markkinoita, asiakkaiden tulevia tarpeita, kilpailijoiden toimintatapoja ja esim. teknologian kehittymistä tulevaisuudessa. Varsinkin kilpailija-analyysiin yritysten tulisi mielestäni panostaa entistä enemmän. Onko järkeä tuoda markkinoille palvelu, joka on jo joka toisella kilpailijalla ja jos niin tehdään, mikä on meidän valttimme erottua kilpailijoista. Jos naapuriyrittäjä tarjoaa vain pelkkää mökkiä, kannattaa itse panostaa lisäpalveluihin mökin lisäksi.

Vision ja strategian onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että kaikki sitoutuvat tavoitteisiin 110 %:ti. Ei vain riitä että ylinjohto tietää vision ja suuntaa sitä kohti, vaan kyseiset tiedot on oltava koko henkilöstön tiedossa, jotta yhteisiin tavoitteisiin pääsy helpottuu. Kun yhteiset linjaukset tulevaisuutta kohti on tehty, ja ne on kaikkien tiedossa, päivittäisen työntekeminen helpottuu varmasti paljon.

E-strategia

Tulisi olla kiinteä osa liiketoimintasuunnitelma.

Suunnittelun lähtökohtana tulisi olla mm:

- missä tilanteessa olemme NYT

- mihin tilanteeseen haluamme päästä

- miten pääsemme haluamaamme tilaan

- miten seuraamme saavutettuja tuloksia

Suunnittelussa hyvänä apuvälineenä voisi olla esim. SWOT-analyysi.

Kuva Wikipedia

 Myös ulkopuolisen konsultin käyttö voi olla suotavaa, jotta yritys saa erilaisen näkemyksen nykytilasta.

Monien yritysten IT-budjetti on n. 1 % liikevaihdosta, ja e-budjetti n. 0,5 % IT-budjetista. Mielestäni uskomattomia lukuja. Varmasti on vielä paljon yrityksiä, jotka eivät määrittele e-budjettia lainkaan, saati siten ymmärrä sen merkitystä ja välttämättömyyttä.

E-strategiaa tarvitaan yrityksessä ydinosaamisen määrittämiseen ja kohdistamiseen oikein sekä kilpailukyvyn varmistamiseen. Tuleeko esim. kaikkien yritysten työntekijöiden osallistua järjestelmäkoulutukseen, vai riittääkö joukkoon muutama moniosaaja, joiden avulla homma saadaan käyntiin. Onko tarpeen rekrytoida jo alkuvaiheessa lisää henkilökuntaa, vai keskitetäänkö muutostyöt ensin vai muutamille henkilöille? Visaisia kysymyksiä joita varmasti moni yrittäjä pohtii muutosten kynnyksillä.

Yritysten tulee mielestäni myös huomioida sisäisen tiedottamisen suuri merkitys, jotta jokainen yrityksessä tietää miksi toimimme näin. E-strategian avulla voimme tehostaa markkinointiviestintää, sekä nostaa ydinosaamistamme. Jotta työmme ei olisi turhaa, tulee yrityksen muistaa myös saavutettujen tulosten mittaaminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet. Onko kalliista panostuksesta mitään hyötyä, jos muutoksia ei seurata? Jos kauppa ei lähdekään käyntiin odotetulla menestyksellä, on muutoksiin reagoitava heti, ei vasta vuoden kuluttua, sillä silloin se voi olla jo liian myöhäistä.

Lähde: Kirsi Mikkolan opetusmateriaali 19-20.4.2011

Sähköisen liiketoiminnan tulevaisuus matkailualalla

Kuva Rantapallo

 Suomea on aina pidetty teknologiayhteiskuntana, joka hallitsee erilaiset teknologiat hyvin ja kehittää uusia teknologiapalveluita. Totuus, jos puhutaan matkailualasta, taitaapi olla toinen. Ilmaan on heitetty ajatuksia, että kehityksemme on n. 3 vuotta jäljessä, kun puhutaan matkailualan teknologiasta. MIKSI, kysympä vaan? Kurssin myötä itselleni tulee jatkuvasti ahaa-elämyksiä erilaisista palveluista, joita matkailualalla maassamme voitaisiin käyttää, mm. AR ja QR. Huippujuttuja molemmat, jotka varmasti sopisivat loistavasti niin moneen matkailualan yritykseen maassamme. Markkinointikanavat muuttuvat, ja teknologia mahdollistaa mm. videoiden hyödyntämisen, puhumattakaan sosiaalisen median mahdollisuuksista.

Mutta lastenkengissä vielä ollaan, kun muut maat porskuttavat ohi ennätysvauhtia. Olemmeko todella niin epäluuloisia omasta osaamisestamme vai emmekö edes jaksa yrittää panostaa matkailualan tulevaisuuteen? Elääkö osa yrityksistä vielä kivikaudella, ja uskoo matkaesitteen tai pelkän kotisivun riittävyyteen? Jos näin on, huonolta näyttää!

Maailma muuttuu, sen me kaikki olemme varmasti huomanneet viimeisten vuosien aikana. Matkailu ei ole enää vain vierailu matkatoimistossa ja lento turistikohteeseen, vaan paljon paljon muuta. Meistä kuluttajista on tullut entistä valveutuneimpia matkailijoita, ja mm. ilmastonmuutos ja ekologiset ajattelumallit ovat varmasti vaikuttaneet käyttäytymiseemme, nyt ja tulevaisuudessa. Huomioitavan arvoista tulevaisuudessa on mielestäni myös ikääntyvän väestön huomioiminen. Heillä on rahaa ja aikaa, ja ovat mitä mainioin kohderyhmä useaan eri yritykseen.

Teknologia edellä, vai miten se meni?

Teknologia matkailualalla kehittyy päätä huimaavaa vauhtia, ja ongelma onkin pysymmekö mukana? Ovatko varauskanavamme riittävän toimivia ja pystymmekö vastaamaan kuluttajien monipuoliseen kysyntään? Ennen kenties riitti nettisivut ja kunnossa oleva palvelukonsepti, toista se on nyt. Varaus pitää voida tehdä Online muutamalla klikkauksella ja tuotekortit pitää olla kunnossa, asiakaspalvelukanavia tulee olla useita ja tämän kaiken pitäisi vielä toimia eri selaimilla, ja tietenkin mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Olikohan tässä nyt jo liikaa haastetta meille?

Liiketoimintamalleja internetissä on useita. Sivukonttori netissä, nettitoimisto, brokeri, portaali tai vaikka verkkoyhteisöryhmä. Vielä kun saataisiin maahamme matkailualan huutokauppa, olisimme taas yhden askeleen eteenpäin kehityksessä. Asiakkaina olemme jo aktiivisia sosiaalisessa mediassa, miksi eivät siis yrityksetkin? Monet yritykset ovatkin jo avanneet sivustot mm. Facebookkiin ja saavuttaneet näin entistä paremmin asiakkaansa. Asiakkaiden kanssa keskustellaan sosiaalisenmedian palvelussa ja vuorovaikutus kasvaa. Myös tarjousten ja kampanjoiden julkaisu helpottaa, ja monesti varmasti myös tulee yritykselle edullsemmaksi.

Jos yrittäjä ei itse hallitse sähköistä liiketoimintaa, apua löytyy valtavasti. Internet on pullollaan erilaisia oppaita, ja koulutustakin on alettu järjestämään enemmän. Kaiken keskellä on mielestäni muistettava se tärkein, eli itse ASIAKAS! Kuunnelkaamme heitä, kysykäämme heiltä ja opitaan heiltä. Jos ennen äänestimme jaloillamme, nyt äänestämme klikkausten avulla.

Heräämmekö silti liian myöhään sähköisen maailman tärkeyteen, se jää nähtäväksi.

Lähde: Kirsi Mikkolan opetusmateriaali 19-20.4.2011

Internetin vaikutus matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketjuun



Kuva Iltalehti



Miten Internet on vaikuttanut matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketjuun?

10-vuotta sitten kun tahdoit matkalle, menit matkatoimistoon, selasit 100-sivuista esitettä, ja kohteen löydyttyä menit takaisin matkatoimistoon, ja varasit matkan virkailijan kautta. Matkan varaaminen sisälsi useita vaiheita, ja "ex-tempore" matkoille lähteminen oli vaivanloista. Toki pystyit menemään lentokentälle kyttäämään halpoja lentoja ja sitten vaan matkaan. Tämä kaikki on toista nyt 2011 ja tästä eteenpäin.

Nyt voit rauhassa surffailla kotisohvalla ja vertailla kohteita ja hintoja. Apunasi on useita eri verkkokauppoja (mm. Ebookers, Booking.com, Hotels.com) ja saat helposti myös esille muiden matkailijan kommentit (mm. Tripadvisor). Enää ei siis tarvitse soitella sukua ja tutun tuttuja läpi, jotta saa mielipiteen kohteesta, vaan tämä löytyy muutamalla klikkauksella. Matkan voi varata mihin vuorokauden aikaan hyvänsä, ei ole enää ns. virka-aikoja. Myös lisäpalveluiden ostaminen on kuluttajalle helpompaa, sillä lennon ja majoituksen yhteydessä voit muutamalla klikkauksella varata niin auton, vakuutuksen kuin ohjelmapalvelunkin.

Herääkin mieleen kysymys, miten me pärjäsimme ilman internetin ihmeellistä maailmaa?

Teknologian tarjoaman muutoksen avulla monet matkailualan yritykset ovat luopuneet satasivuisista matkailuesitteistä ja supistaneet palvelukonttoreitaan. Jakelustrategian muutoksesta johtuen asiakaspalvelu on siirtynyt verkkoon, aina ensi kontaktista alkaen. Yritysten on myös valittava oma strategiansa. Myydäkkö majoitusta vain omalla verkkokaupassaaan, vai alueen verkkokaupassa vai kenties mennäänkö kansainväliseen kauppaan asti.

 On yrityksen jakelustrategia sitten mikä tahansa, oli tässä muistettava ennenkaikkea ASIAKAS! Kuluttajat ovat tänäpäivänä entistä valveutuneempia, ja asiakkaalle tulee mielestäni tarjota palvelua, ei vain kanavaa. Myös teknologian on kuljettava käsikädessä asiakkaan kanssa, ja varaamisesta tulee tehdä asiakkaalle helppoa sekä sivujen on toimittava eri selaimilla.

Miten konkreettisesti matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä verkoston liiketoimintaprosesseja?

Sähköistämisellä yritys saavuttaa varmasti monia niin sisäisiä kuin ulkoisia hyötyjä. Sisäisesti sähköistämistä voi tapahtua mm. tuotannon- ja toiminnanohjausjärjestelmissä sekä asiakastiedonhallinnassa. Ravintola voi esim. sähköistää varaston seurantansa, ja näin ollen tavaratilausten teko helpottuu tai sitä ei välttämättä enää tarvitse tehdä manuaalisesti, vaan tavarantoimittaja saa heti viestin jos esim. Koskenkorvaa on vain 10 pulloa varastossa ja näin uusi kuorma lähtee matkaan. Helpottaa arkea niin paljon! Sähköistämisellä voidaan myös saada yrityksen eri järjestelmät keskustelemaan keskenään. Tietoa ei tarvitse tallentaa moneen eri järjestelmään, vaan tiedot löytyvät samanaikaisesti esim. varausjärjestelmästä ja CRM:tä. Tällä säästyttäisiin varmasti monilta hankalilta tilanteilta ja reklamaatioilta.

Ulkoista hyötyä saavutetaan mm. suorilla sähköisillä yhteyksillä eri kumppaneihin mm eri GDS järjestelmien avulla. Yritykset voivat linkittää realiaikaista tietoa yhteistyökumppaneiden verkkopalveluihin, ja saada esim. erikoistarjouksen realiaikaisesti asiakkaiden tietoisuuteen, kuin että tarvisi odottaa vuorokausia että joku jossain päivittää tiedon johonkin. Silloin tarjous voi olla jo myöhässä.

Uskon vahvasti, että tässä olisi ohjelmistojen kehittäjille upea mahdollisuus. Saada matkailualalle toimiva järjestelmä, jonka pystyisi integroimaan esim. eri varausjärjestelmien välille, ja joka sisältäisi esim. asiakkuudenhallinnan ja varastonseurannan. Siinä sitä haastetta olisikin, mutta ainakin itseäni helpottaisi jos työssäni minun tarvitsisi käyttää vain yhtä ohjelmaa nykyisen kymmenen sijaan. Tai jos tälläinen ohjelmisto on jo olemassa, vinkatkaa rakkaat lukijat ihmeessä minullekin!



Kuva baliedutours.com



Miten Globaalit jakelujärjestelmät ohjaa yritysten sähköistä kauppaa, vai ohjaavatko?

Globaalit jakelujärjestelmät ( mm. Amadeus) ennenkaikkea mahdollistavat palveluiden jakamisen suurelle joukolle, ja niiden välittämisen yrityksen kotisivujen ulkopuolelle. GDS järjestelmästä on varmasti hyötyä niin isolle kuin pienelle matkailualan yritykselle, mikäli ne saavat vain omat palvelunsa hyvin näkyviin. Jakelujärjestelmät tehostavat ja ohjaavat yrityksen muuta myyntiä. Esimerkiksi hiljaisempaan aikaan voi GDS:n avulla tarjota erikoistarjousta vaikka 3 yötä 2 hinnalla.

Jos tahdomme olla mukana kansainvälisessä matkailussa, miksi jäisimme pois näistä järjestelmistä? Onko meillä varaa olla vain omien varauskanaviemme varassa, varsinkin jos kilpailijammekin ovat jo mukana? Tässä riittää varmasti pohdittavaa monellekin yrittäjälle tulevaisuutta ajatellen.  

Lähde Kirsi Mikkolan opetusmateriaali